Täynnä tyytyväisyyttä on tämän kohdalla punoja.
Syntyi ruusuköynnöstä ilman piikkejä.
Antaa myös ajan sitä tarvittaessa.



Ajatus sai alkunsa isoäidin kaulakellosta.
Se oli kiehtova lapsesta.
Matkalla köynnösten metrit saivat lumota.
Piti olla mahdollisuus myös ilman kelloa.
Papukaijan avulla siitä tuli totta.



Siihen palleroinen istahti,
kellopalan jatkeeksi.
Emalisen suosikin vastapainoksi.
Köynnöksen poikkeukseksi.



Itsekäs kellon asema.
Vaatii katsojilta käännettä.
Kantajalta vain nostoa silmien tasolla.



Mummi, minä kannan nyt "tissikelloa"!